Teknologisesta vallankumouksesta inhimilliseen vallankumoukseen (tulevaisuussarjan osa 2.)

Työn ja toimeentulon muutos sekä jatkuvan oppimisen tarve haastaa jokaisen. Uusien teknologioiden tulva, etenevä robotisaatio ja kehittyvä tekoäly, virtuaalinen ja lisätty todellisuus, lohkoketjut ja esineiden internet vyöryvät vauhdilla. Kyse ei ole enää siitä, mitä teknologialla voidaan tehdä vaan siitä mitä teknologian annetaan tai pitäisi tehdä. Mutta onko ihminen valmis tähän kaikkeen? Onko Homo sapiensin evoluutio edennyt jo vaiheeseen, jossa ihmiset ja koneet jakavat sulassa sovussa saman maailman? Onko luonnolla, eläimillä ja ympäristöllä itseisarvoa resurssiarvojen sijaan? Olisiko tekoälystä Rauhankoneeksi, ihmisten välisen ymmärryksen ja oikeudenmukaisuuden lisääjäksi, kuten Timo Honkela kirjassaan vuonna 2017 hahmotteli.

Teknologiat ovat kehittyneet hurjaa vauhtia teollisista vallankumouksista digitaaliseen vallankumoukseen. Maatalousyhteiskunta, teollisuusyhteiskunta, palveluyhteiskunta, hyvinvointiyhteiskunta, tietoyhteiskunta sekä tulevaisuuden tekoälyn ja robotisaation yhteiskunta jatkavat muutosta, johon ihminen sopeutuu. Se, mihin tulevaisuudessa päädymme, riippuu tämän hetken valinnoista – huominen riippuu siitä, miten tänään toimimme. Vetureina kehityksessä toimivat juuri nyt terveysteknologiat sekä ihmisen ja koneen yhteistyön tiivistyminen. Ihminen on kaikilla tavoin uusien teknologioiden keskiössä: ideoijana, kehittäjänä, hyödyntäjänä ja arvioijana. Teknologisen vallankumouksen sijaan voitaisiinkin puhua inhimillisestä vallankumouksesta!

Koska lähes kaikki on muuttunut digitalisoitumisen myötä, on järkevämpää lähteä miettimään sitä, mikä ei muutu ja missä asioissa ihmisten vahvuudet parhaiten pääsevät esille. Lapset tulevat olemaan vanhempiaan älykkäämpiä, tai ainakin heidän älykkyytensä vastaa paremmin ajan tarpeita. Erityisesti he ymmärtävät uusia teknologioita ja niiden vielä tuntemattomia käyttötarkoituksia.

Suhteessa koneisiin ihminen tulee olemaan vahvimmillaan tunteissa, empatiassa, tarkkailussa, ymmärtämisessä, kriittisessä ajattelussa, kuvittelussa, kommunikoinnissa, luomisessa ja monimutkaisten asiayhteyksien hahmottamisessa. Näitä taitoja vanhempien kannattaa jo nyt lapsilleen opettaa ja vahvistaa niissä myös itseään. Tulevaisuuden tärkein taito, jota opetetaan, ohjataan ja valmennetaan, tulee näillä näkymin olemaan keskittymiskyky. Digitaalinen elinympäristö jatkuvana tiedon tulvana ja ärsykkeiden myrskynä heikentää kiihtyvällä tahdilla tätä ihmiselle äärimmäisen tärkeää taitoa.

Suomalaisille tärkeitä ovat perinteisesti olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvot, kuten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus. Ilmastonmuutos todennäköisesti vahvistaa entisestään suomalaisten luontosuhdetta. Työn ja elinkeinojen muutos nostaa työllisyyden, toimeentulon ja osaamisen turvaamisen merkitystä. Suomalaiset tuskin kaipaavat lentäviä ajoneuvoja, superälykkyyttä, matkoja kuuhun tai ikuista elämää. Paljon arkisemmatkin asiat voivat suoda onnellisuuden ja riittävyyden tunteen, ja hyvä niin.

– – – – –

Tämä tulevaisuussarja sisältää otteita Digitaalinen ja ihmisläheinen kunta 2035 -kirjasta, johon voit tutustua maksutta täällä.

Tulevaisuussarjassa aiemmin julkaistua:

Tulevaisuuden tarkastelu on tärkeää kaikilla tasoilla (tulevaisuussarjan osa 1.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: