Kuka viestii kunnasta?

Erityisesti pienehköissä kunnissa yksittäisenkin viranhaltijan viestintäaktiivisuus tai viestintäpassiivisuus voi luoda mielikuvan koko kunnan viestinnän tasosta.

Edistyksellisimmissä kunnissa on viestintävastaavan vakanssinkin puuttuessa saatu luotua viestintätiimit, jotka pitävät kunnan viestintää elävänä ja persoonallisena esimerkiksi somekanavia aktiivisesti hyödyntäen. Somefeediin tuotetaan sisältöä niin asumisen, varhaiskasvatuksen, koulujen, keittiön, kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan osalta.

Myös poliittisia toimijoita on innostettu mukaan ja esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajat antavat säännöllisesti katsauksia kunnalliseen päätäntään vlogien tai somepäivityksien avulla.

Strateginen viestintä on jatkuvaa puhetta kunnan suunnasta

Viestinnässä on monia tasoja, tärkein niistä on strateginen viestintä. Se on jatkuvaa, arkista kerrontaa kunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Se on paitsi aktiivista viestintää tehdyistä päätöksistä, myös kuntalaisten perehdyttämistä valmisteilla olevista asioista ja myös horisontissa siintävistä, ennakoiduista muutoksista. Se on laivan kapteenin tulkintaa siitä, mille edessä oleva merireitti näyttää lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

Strateginen viestintä onkin erottamaton osa organisaation strategista toimintaa ja kunnan johtamista. Viestintävastuita voidaan toki jakaa johtoryhmän ulkopuolellekin, mutta johtoryhmän ulkopuolelta on merkittävästi vaikeampi muodostaa kokonaiskuvaa kunnan keskeisimmistä päätöksentekoon tai tulevaisuuden kehittämistarpeisiin liittyvistä, kuntalaisia koskettavista asioista – saati saada mandaattia näiden asioiden avaamiseen kuntalaisille riittävän perehtyneesti.

Kunnan johtoryhmän ulkopuolelle sälytetty viestintävastuu tarkoittaakin käytännössä sitä, että viestijä on aina briiffin varassa. Hän ei muodosta viestinnän kokonaiskuvaa niiden päätöskeskustelujen myötä, joissa hän on itse läsnä, eikä hän siten myöskään kykene itse arvioimaan tai suunnittelemaan viestintätarvetta ja -toimenpiteitä ennakoivasti. Näin organisoituessaan kunnan viestintä on aina askelen jäljessä: viestintä yrittää ottaa jälkikäteen selvää, mitä päätöstasolla on puhuttu ja miten siitä tulisi viestiä.

Kunnan viestintävastuu silloin, kun johtoryhmätasolla ei ole viestinnän vakanssia, on ensisijaisesti kunnanjohtajalla. Mikäli kunnanjohtaja ei koe esimerkiksi someviestintää luontevaksi, on silti pohdittava, miten viestintävastuuta jaetaan ja toteutetaan.

Viestintävastuiden ”ilmaan jättäminen” ja viestintärutiinien puute näyttää tässä ajassa ulospäin usein sille kuin kunnassa ei olisi valoja päällä. Asioita varmasti tehdään, mutta niistä ei itse hiiskuta ellei joku ymmärrä kysyä. Se väistämättä luo kuvaa sisäänpäin käpertyneisyydestä tai jopa passiivisuudesta. Organisaation työn merkitys avautuu ja kirkastuu vain viestimällä siitä.

Kannustankin kaikkia kuntia miettimään viestinnän organisoitumista omien resurssien pohjalta: Kuka viestintää johtaa? Ketkä osallistuvat arkiviestinnän toteuttamiseen? Millä viestinnän kärjillä tuetaan kunnan strategisia tavoitteita? Ja miten käytäntöön juurrutetaan arkiviestinnän rutiinit, joita arki ei ahmi aamupalaksi?

Jos tarvitset apua kunnan strategisen viestinnän ja viestintästrategian suunnitteluun, tutustu Avarasti Oy:n Kunnan viestintästrategia -koulutukseen sekä Kunnan viestintästrategian toteuttaminen -pakettiin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: